Kesätyö taiteen keskellä

Hei! Tässä kirjoittelee Veera, 17-vuotias taidemuseon kesätyöläinen. Tällä hetkellä on meneillään kolmen viikon kesätyöni viimeinen päivä, ja haikein tunnelmin istunkin kirjoittamassa tätä blogitekstiä.

Vaikka ehdin olemaan täällä ainoastaan kolme viikkoa, kerkesin jo tottua joka aamuiseen innostukseen mikä sai minut nousemaan sängystä, hyppäämään pyöräni satulaan ja kiitämään taidemuseolle. Jo tänne hakiessa ja työhaastattelussa hermostuneena istuessani tiesin, että jos tämän kesätyöpaikan onnistun saamaan, tulen pitämään siitä kovasti. Ja siinä asiassa todella olin oikeassa.

Kolmen viikon aikana tein pääasiallisesti yleisötyöhön liittyviä hommia auttamalla järjestämään työpajoja Lastenpop-tapahtumaa ja Suurta maalaustapahtumaa varten, sekä kollaasityöpajaa liittyen tämän hetkiseen Ilona Niemen ja Kerttu Horilan Naiseus-näyttelyyn taidemuseon tiloissa.

Kollaasityöpajan satoa.

Näiden työpajojen järjestäminen oli mielestäni hyvin mukavaa ja mielenkiintoista, ja erityisen palkitsevaa oli nähdä, miten esimerkiksi Lastenpopin Maalauksen laboratorio -työpajassa sellaiset lapset innostuivat maalaamaan, jotka eivät siitä olleet aiemmin pitäneet. Itse pidin kaikkein eniten kollaasityöpajasta, oli hauskaa nähdä miten oivaltavia kollaaseja ihmiset tekivät ja oli myös itse mukavaa kokeilla hieman erilaista tekniikkaa, mitä normaalisti tekisin.

Olen aikaisemmin jo useasti käynyt kiertämässä taidemuseon näyttelyitä omalla vapaa-ajallani, mutta vasta ollessani täällä töissä pääsin todella taidekokoelmiin ja taidemuseon tunnelmaan sisälle. Opin paljon uutta museon tunnetuimpien teoksien taustoista, mutta tärkein asia mitä täällä ollessani opin oli se, että tulevaisuudessani tahdon tehdä jotakin tämän tyylistä työtä.

Taidemuseolla on tunnelmaa. Kuvassa Erkki Sjöstedtin maalaus Nimetön (1993).

Oli ihanaa olla päivittäin tekemisissä taiteen parissa, ja nyt vasta todella ymmärsin, että jokin tällainen on se minun juttuni. Taidemuseolla oli ja on varmasti jatkossakin suorastaan kotoisa tunnelma, ja mielessäni pyörii sellainen vahva tunne, että minä todella kuulun tänne.

Veera Laukkanen

Helteisen heinäkuun työpajatunnelmia

Huh hellettä! Joensuussa on saatu viime päivät nauttia aivan poikkeuksellisesta lämmöstä. Helteisen heinäkuun kunniaksi onkin hyvä taas aktivoida museoiden blogia ja kertoa Taidemuseo Onnin kesäkuulumisia. Tällä kertaa täällä kirjoittaa museoassistentin sijaisuuden toukokuussa aloittanut Ida.

Viime viikolla taidemuseolla nähtiin monenmoista vilskettä Kuvataiteen päivän ja Lastenpopin työpajojen merkeissä. Työpajojen pyörittämisestä vastasivat taidekasvattajamme Ella ja Maija sekä kesätyöläisemme Veera ja Alisa. Myös Ilosaarirock-viikko toi museoon tavallista enemmän vilinää, sijaitsihan rokkikonttikin tänä vuonna museon pihalla. Tässä koostettuna hieman tunnelmia työpajoista sekä kuvia niissä syntyneistä värikkäistä taideteoksista.

Rokkikontti toi festaritunnelmaa taidemuseon pihalle.

Kuvataiteen päivä ja Suuri maalaustapahtuma

Tiistaina 10.7. oli valtakunnallinen Kuvataiteen päivä, jota vietetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä. Museon sisäänkäynnillä liehuivat juhlapäivän merkiksi Suomen liput, vaikkei kyseessä olekaan (vielä) virallinen liputuspäivä. Sisäministeriö kuitenkin suosittelee liputtamista Schjerfbeckin ja kuvataiteen kunniaksi, ja taidemuseolla ollaan tietenkin samaa mieltä!

Helene Schjerfbeckin maalaus Elämänpuun tyttö (1907).

Kuvataiteen päivänä ympäri Suomen järjestettiin erilaisia maalaustapahtumia, ja myös Taidemuseo Onni kantoi kortensa kekoon omalla Suurella maalaustapahtumallaan. Maalauspuuhissa vieraili päivän aikana nelisenkymmentä osallistujaa jättämässä jälkensä yhteiseen taideteokseen. Työpajassa yhteistyönä syntynyt Elämänpuu-teos sai nimensä museon kokoelmiin kuuluvan Schjerfbeckin Elämänpuun tyttö -maalauksen hengessä. Yhteinen teos nostettiin esille Projekti-tilan seinälle, jolla sitä voi ihailla koko näyttävyydessään.

Yhteinen taideteos syntyi pala palalta eri-ikäisten taiteilijoiden siveltimistä.

Vivahteikkaaseen Elämänpuu-teokseen ammennettiin inspiraatiota luonnosta.

Maalauksen laboratorion jännittävät värikokeilut

Keskiviikkona ja torstaina museon juhlasalissa puolestaan kävi oikea kuhina, kun monenikäiset lapset – sekä tietenkin myös aikuiset – pääsivät tekemään jännittäviä värikokeita Maalauksen laboratoriossa. Työpaja oli osa Popkadun Lastenpopia, jonka ohjelmaa on perinteisesti järjestetty taidemuseon pihalla. Myös sisätiloissa järjestettyyn työpajaan löysi kuitenkin iloksemme tiensä suuri määrä taiteilijanalkuja.

Maalauksen laboratoriossa kokeiltiin maalata mm. pikkuautoilla.

Työpajassa tavanomaisia siveltimiä käytettiin korkeintaan apuvälineinä. Erilaisilla pisteillä pääsi kokeilemaan, miten värit reagoivat vaikkapa öljyn ja suolan kanssa, millaista maalausjälkeä saa aikaan keittiövälineillä tai kuinka luodaan taiteellisia maaliroiskeita heilurin avulla. Kerrankin sai siis sotkea ihan luvan kanssa, ja mikä riemu siitä syntyikään!

Värikokeita tehtiin mm. öljyllä.

Paperille syntyi kiehtovia kuvioita ja värejä.

Kollaaseja Ilona Niemen tyyliin

Myös tällä viikolla museolla oltiin työpajatunnelmissa. Naiseus-kesänäyttelyyn liittyen museolla toimi kolmena päivänä pop up -kollaasityöpaja, jossa museokävijät pääsivät kokeilemaan itse kollaasien tekoa Ilona Niemen tyyliin. Tuloksena oli mitä värikkäimpiä ja mielikuvituksellisimpia teoksia.

Joen yössä 24.8. on muuten mahdollista nähdä Ilona Niemi itse työskentelemässä eläinaiheisten muotokuvien parissa taidemuseon pop up -potrettikioskissa. Lisätietoa julkaistaan lähiaikoina sekä taidemuseon nettisivulla että Joen yön ohjelmassa.

Ilona Niemen teoksista inspiraationsa saaneet kollaasit kutkuttavat mielikuvitusta.

Kesäisin terveisin

Ida

Kuukauden kuva / joulukuu

Suomen juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kerran kuukaudessa henkilökunnan poiminnan taidemuseon suomalaisen taiteen kokoelmasta. Viimeisen kuukauden kuvan on valinnut tämän vuoden opintovapaalla viettänyt yleisötyön amanuenssi Outi.

Ernst Mether-Borgström, Ameebamuotoja 1951

öljy kankaalle, C-J af Forselles -kokoelma

Pienikokoisessa maalauksessa pyöreiden ja kulmikkaiden väripintojen leikittelevä vuoropuhelu säteilee iloa ja tuo hymyn huulille. Taustalle herkästi kerrostetut vivahteikkaat harmaan sävyt luovat ilmavuutta ja tilan tuntua. Lähtökohtana on voinut olla vaikka asetelma, mutta maalauksessa abstrakteiksi pelkistetyt muodot ilakoivat keskenään, ja teoksen voi jokainen nähdä omalla tavallaan. Sata vuotta sitten syntynyt Mether-Borgström oli ensimmäisten joukossa luomassa Suomen modernia abstraktia maalaustaidetta. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1965 ja akateemikon arvon vuonna 1991. Aiemmin Resetissä esillä olleeseen teokseen voi nyt tutustua museon asiakaspalvelupisteen vieressä.

Outi Suoranta

Kuukauden kuva / marraskuu

Suomen juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kerran kuukaudessa henkilökunnan poiminnan taidemuseon suomalaisen taiteen kokoelmasta. Marraskuun valinnan on tehnyt taidemuseon kirjastossa työskentelevä Lauri.

Robert Wilhelm Ekman, Matkustajia pajan edustalla 1871

öljy kankaalle, Arla Cederbergin kokoelma

Olen henkeen ja vereen jouluihminen. Minulle tämä taidemuseon toisen kerroksen Arla-huoneesta löytyvä Ekmanin maalaus tuo mieleen joulunajan tunnelman. Ekman on onnistunut kuvaamaan upeasti pajan lämmön ja talviyön kylmyyden. Paukkuvat pakkaset, kuuraiset puut, kuun kumo… Olisipa jo joulu!

- Lauri Passoja

Kuukauden kuva / lokakuu

Suomen juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kerran kuukaudessa henkilökunnan poiminnan taidemuseon suomalaisen taiteen kokoelmasta. Lokakuun valinnan on tehnyt näyttelymestari Tuija Paajanen.

Rafael Wardi, Punainen pöytä 1959

öljy kankaalle, C-J af Forselles -kokoelma

Tuija pitää Rafael Wardin maalausten voimakkaista, kirkkaista väreistä - etenkin näin pimeään vuodenaikaan Wardin teokset tuntuvat pursuavan piristävää energiaa. Punainen pöytä kuuluu laajaan, erityisesti moderniin taiteeseen keskittyvään kokoelmaan, jonka helsinkiläinen taidekeräilijä C-J af Forselles (1923-2010) lahjoitti Joensuun taidemuseolle 2007. Tällä hetkellä Punainen pöytä sekä muutama muu Forselles-kokoelman teos on esillä toisen kerroksen Resetti-huoneessa Olavi Turtiaisen taidekokoelman hillitympien värien vastaparina.

Taidetestaajat loihtivat Kaskesta leffajulisteita Joensuussa

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) saapui kiertueellaan Joensuun taidemuseo Onniin 19. syyskuuta. Teosvierailu osui poikkeuksellisen hyvään koloon, sillä sitä ehti ihastella myös osa kasiluokkalaisista Taidetestaajista!

Maakunnan kasit pääsivät toimimaan kulttuurikriitikkoina ohjatuissa työpajoissa heti kouluvuoden aluksi syyskuussa. Pajojen ajatuksena oli tutustua erilaisiin tapoihin, joilla taideteoksia on käytetty elokuvissa ja televisiosarjoissa. Tehtävänä oli suunnitella oma elokuvajuliste taidemuseon kokoelmien pohjalta. 

Alustavien esimerkkien ja tehtävänannon jälkeen nuorilla oli tehtävän toteuttamiseen vapaat kädet: sekä taideteoksen, elokuvan lajityypin että julisteen muun sisällön sai päättää itse. Pienten alkukankeuksien jälkeen ohjaajien apua ei yleensä juurikaan tarvittu ja lopputuloksena oli ilahduttavan tuoreita ja luovia näkökulmia sekä kuvataiteeseen että elokuviin.

Henna käy läpi esimerkkejä kuuluisista elokuvissa näkyvistä taideteoksista.
Kuva Jason Tiilikainen.

Kahden ensimmäisen viikon aikana tehtävässä käytettiin ainoastaan museon omia kokoelmia. Viimeiselle viikolle museon toiseen kerrokseen ehti myös vierailulle saapunut Kaski. Aikataulu oli mukava yhteensattuma senkin takia, että teos esiintyi Taidetestaajien valtakunnallisessa markkinointimateriaalissa ja oli tullut kasiluokkalaisille sitä kautta tutuksi jo ennen museovierailua. Tehtävänannon ja etenkin Kasken CC0-lisenssin kautta oli lisäksi hieno tilaisuus käydä nuorten kanssa läpi taideteosten kuvaamiseen ja jakamiseen liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

Vaikuttava teos herätti kasien keskuudessa vilkasta keskustelua sekä pohdintaa esimerkiksi heidän kanssaan saman ikäisestä piikatyttö Johanna Kokkosesta ja hänen asemastaan. Teoksen mukana kiertävä tintamareski luonnollisesti innoitti nuoria poseeraamaan kuvissa enemmän myös itse. Muutamia Kaski-aiheisia elokuvajulisteitakin kertyi museon arkistoon odottamaan jatkokäyttöä!

Taidestestaajien tekemä leffajuliste. ”Kauhukomedia Viuhahdus:
Elokuvassa kuumalle kaskeamispellolle ilmestyy kuuma suomalainen nainen.”

Viuhahdus-elokuvan julisteessa Kasken maisemissa on mukana myös Joensuun kaupungin kokoelmaan kuuluva Hannu Riikosen Tervemenoa ikävä (1986).

Lisää kasien tekemiä leffajulisteita löytyy taidemuseon Facebook-sivuilta. Tämä juttu ja muita tarinoita Kasken ja Toipilaan vuoden 2017 kiertueesta on kerätty Ateneumin reissuvihkoon. 

Syysterveisin,

Hanna-Maija

Kuukauden kuva / syyskuu

Suomen juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kerran kuukaudessa henkilökunnan poiminnan taidemuseon suomalaisen taiteen kokoelmasta. Syyskuun valinnan on tehnyt näyttelymestari Jukka Suhonen.

Elga Sesemann, Odotushuone 1946

öljy pahville, Anja Ruudun lahjoitus

Viipurista kotoisin ollutta Elga Sesemannia pidetään yhtenä suomalaisen ekspressionismin kärkinimistä. Taidemuseon toisen kerroksen Iris-huoneessa esillä oleva Sesemannin Odotushuone kiehtoo Jukkaa, sillä taiteilijan värien käyttö ja tunnelma yhdistyvät siinä kiinnostavalla tavalla. Teoksen nimi ei välttämättä viittaa mihinkään fyysiseen paikkaan, vaan se voi olla myös käsitteellinen tila, jonka jokainen muodostaa omassa mielessään. Jukan mielestä taideteos on onnistunut tehtävässään silloin kun se herättää miettimään ja jättää lopullisen merkityksensä katsojan päätettäväksi. Teosta voi tulla katsomaan monia kertoja, koska se näyttäytyy joka kerta katsojalleen erilaisena.