Näkymättömän maailman ihmeellisiä näkyjä

Näyttelytiedotus saa toisinaan ainakin tällä museoassistentilla sormen suuhun – vaikka teksti kiinnostavan aiheen ympäriltä syntyisikin kivuttomasti, parhaatkaan pressikuvat yleensä vangitse taideteoksen tai esineen henkeä ja näyttävät lehdessä painettuina elottomilta. Ymmärrettävää? Kyllä. Harmillista? Ehdottomasti. Tavoitteenahan on herättää yleisön mielenkiinto ja tiedonjano.

Tällä hetkellä taidemuseossa on esillä pressikuvia ajatellen vielä normaaliakin suurempi pähkinä purtavaksi: meneillään olevassa Mielen alkemiaa -näyttelyssä Jaana Partanen tutkii paljain silmin näkymätöntä maailmaa ja sukeltaa mielen ja tietoisuuden arvoituksiin. Välineenä taiteilijalla ovat uskomattomat, värikkäät 3D-valokuvat, jotka muuttuvat katsojan vaihtaessa paikkaa! Tässäpä sitä ollaan, normaaliakin enemmän pyörällä päästään.

Silmää kuvat hivelevät perinteisellä 2D-tekniikallakin. Efekti ei kuitenkaan voi olla sama kuin silloin, kun kuvassa olevan henkilön katse seuraa käytävällä tai tausta "liikkuu" vaivihkaa silmien vaellellessa pitkin teosta.

3D-valokuvateos sarjasta Mielen alkemiaa 2011 © Jaana Partanen

Mielen alkemiaa -näyttelyn aika (20.4.-19.5.) on muuten sitä luokkaa, joka tunnetaan englanniksi hienolla ilmauksella "blink and you’ll miss it". Nyt kehotankin laittamaan vikkelästi jalkaa toisen eteen ja suuntaamaan nenän kohti taidemuseota, ettei ota aikailu päähän sitten jälkikäteen.

Mielestäni Partasen teokset taustoineen vaativat jonkin verran makustelua ja sulattelua. Neljä viikkoa saattaa näin vapun korvilla sujahtaa tosiaan ohi kuin silmänräpäyksessä, mutta jos sitä kerran potkii itsensä liikkeelle, ehtii näiden viikkojen aikana onneksi tulla pureskelemaan näyttelyn sisältöjä uudemmankin kerran.

Hanna-Maija

ps. Partasen näyttelyssä pohditaan mm. aivojen ja mielen suhdetta ja kuvissa on käytetty hyväksi lääketieteen kuvantamisen tekniikoita, toisin sanoen kuvamateriaalia ihmisen sisältä. Esimerkiksi yllä olevassa kuvassa makaavan vartalon värityksenä on syöpäsoluja. Tämän (ja alkavan viikonlopun) kunniaksi yritin viljellä tekstiin kehollisia kielikuvia ja sanavalintoja. Papukaijamerkki kaikki bonganneille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kesän rokkaavin taidenäyttely

Hei! Tässäpä kirjoittelee muuan taidemuseolla kesätöissä oleva 20-vuotias historian opiskelija. Historian opiskelijalle museo on oikein mai...