Kesästä, keskustelukumppaneista ja kirsikoista

Keväällä kirjoittelin siitä, kuinka haastavaa on omaksua uusi opastus parissa päivässä. Kesänäyttelyä jännitin vielä normaalia enemmän – 34 taiteilijaa teoksineen on lyhyen lomatuulettumisen jälkeen jo melkoinen pala purtavaksi.

Viime viikolla ei kuitenkaan auttanut muu kuin purra pois. Ja olipa mukava huomata, miten väärässä omat ennakko-odotukset voivatkaan olla! Näin jälkeenpäin onkin todettava, että Tuija Teiskan mainion Naistenryhmän keskeltä lähtevällä kierroksella on allaan niin hyvä startti, että hermoilevankaan oppaan on vaikea mennä vikaan. Nimiä ja tekniikoita toki piti luntata teoksen jos toisenkin kohdalla,  mutta muutoin kierros eteni kuin itsestään ja ihmiset olivat ihanasti mukana alusta loppuun. 34 tekijän joukkoon mahtui monelle tuttuja taiteilijoita ja uusiakin suosikkeja taisi teosten joukosta löytyä ihan jokaiselle.



Samana päivänä opastettuja kierroksia tuli pohdittua myös kuuntelijan näkökulmasta, sillä pääsin seuraamaan  työkaverin opastusta toiselle ryhmälle. Taide on tavallisesti voimakkaan subjektiivinen kokemus, mutta totta on, että uudet ja erikoiset teokset avautuvat ihan uusilla tavoilla oppaan tai mukavan keskustelukumppanin seurassa. Lisäksi hyvällä tuulella on taipumusta tarttua molemmin puolin ja kiinnostuneet kuulijat antavat kierrokselle ihan uutta pontta.  Tällä hetkellä minun on vaikea keksiä parempaa kesän viihdykettä, ellei kirsikoiden syömistä ja kukkaviltillä laiskottelua lasketa.

Lempiluumarjoistani puheen ollen, minusta kierroksella varsinainen kirsikka kakun päällä on poikkeuksetta "virallista" osuutta seuraava juttutuokio. Yleisöltä saatu palaute ja huomiot ovat kullanarvoisia, niistä oppii aina jotakin uutta. Samalla tavalla näen useamman näyttelyä opastavan henkilön rikkautena, tässäkin tapauksessa kaksi silmäparia toimii paremmin kuin yksi. Työkaverin oivallukset ovat toistuvasti tuoneet arvokasta lisää omiin opastuksiini, herkullisista anekdooteista puhumattakaan! Kierroksistakin tulee vaihtuvien oppaiden kanssa mukavan erilaisia: vaikka faktat pysyvät samoina, rytmi, tyyli ja meininki on jokaisella omansa.

Projektihuoneen avoimessa työtilassa rönsyilee jo!

Kesän mittaan on luvassa opastuksia myös venäjän ja englannin kielillä. Nyt siis vinkkaamaan kielikylpyä kaipaaville tai kansainvälisemmillekin tutuille!

Aurinkoterveisin,

Hanna-Maija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Museo säilyttää myös kieltä

Vuoden 2017 ensimmäisessä Kielikellossa oli Kirsti Aapalan ja Klaus Ruppelin artikkeli kulttuurisanoista. Kulttuuri-sana juontaa juurensa l...