Toimintaa, interaktiivisuutta, kaikenlaista hulabaloota?

Kun nyt olemme päässeet blogissa suoraan yleisötyön äärelle, niin jatketaan samalla teemalla vielä kertaalleen ja pohditaan hetki museoiden yleisösuhdetta hieman laajemmasta näkövinkkelistä, ei vain lapsiasiakkaisiin keskittyen.

Tottahan on, että museot kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta ja sillä sektorilla kilpailua riittää. Miten ihmeessä museot voivat pysyä kilpailussa mukana? Tapahtumia, toimintaa, interaktiivisuutta? Sitäkö meiltä kaivataan? Silläkö saisimme ihmiset tulemaan museoihin; ja vieläpä viihtymään?

Meillä on huvipuistomme ja tiedekeskuksemme, joista varmasti löytyy jokaiselle jotakin ja kaikille kaikkea, mutta mitä löytyy museoista? Kulttuuriperintöä? Tarinoita historiasta ja nykypäivästä, meistä itsestämme, esi-isistämme, ihmisistä, jotka elivät kauan ennen meitä? Aivan, juuri tätä meiltä museoista löytyy. Kysymys kuuluukin: miten saada ihmiset pysähtymään ja todella kuuntelemaan noita upeita tarinoita, joita meillä on kerrottavanamme. Onko museon oltava täynnä tohinaa ja touhua, interaktiivisuutta ja osallistumista ennen kuin se voi olla todella kiinnostava?

Pohjois-Karjalan museossa järjestettiin menneenä lauantaina laulettu museokierros, samaisia kierroksia järjestettiin myös viime vuonna kolme kertaa. Kierroksen tarkoituksena on tuoda esille museon näyttelyn sisällöt ennen kokemattomalla, mutta kuitenkin museon sisältöihin erityisen hyvin sopivalla tavalla: kalevalamittaisen runolaulun keinoin. Kierrosten sisällön suunnittelusta ja vetämisestä on vastannut upeaääninen kansanmuusikko Anna Fält. Kierrokset eivät sisällä lainkaan puhetta, vaan museon perusnäyttelyn sisältöihin tutustutaan nimenomaan laulun keinoin, kun kerran laulumailla ollaan!

Vaikka kierroksesta loistivat poissaolollaan kaikenlainen toiminta ja interaktiivisuus, ja asiakkaat keskittyivät vain kuuntelemaan, oli kierroksesta saatu palaute erittäin positiivista ja kiitollista. Kertoivatpa jotkut saaneensa kierrokselta elämänsä upeimmat kokemukset!

Näiden palautteiden jälkeen olisin valmis ilman minkäänlaista varausta väittämään, ettei meidän museossakaan tarvitse aina lähteä merta edemmäs kalaan. Meidän on vain nähtävä omat sisältömme uusin silmin, tehtävä tuttu vieraaksi kuten kulttuuriantropologi asian ilmaisisi. Museon sisällöt kiinnostavat myös sellaisenaan, ilman suurta draamaa ja interaktiivisuutta. Ehkä meidän, siis museon väen on vain luotettava vankasti omien sisältöjemme voimaan ja nähtävä se, mitä asiakkaat näkevät.

Laulava opas Anna Fält tarinoi vanhoista sodista.

Ulla

Ps. Lauletuille museokierroksille ehtii vielä tänään keskiviikkona 27.2. klo 18 ja tulevana lauantaina 2.3. klo 13. Tulkaa mukaan ennen kuulumattomalle matkalle!