Jo toistamiseen olen viettänyt yhden kesäkuukausistani taidemuseon käytävillä viilettäen ja infopisteellä istuen. Viimeksi museossa tuli seikkailtua kesällä 2012, ja nyt toukokuussa 2014 sain mahdollisuuden palata takaisin saman kesätyöpaikan merkeissä. Blogiin tosin kirjoittelen vasta ihan ensimmäistä kertaa, kun tuo Hanna-Maija sitä niin nätisti pyysi.
No millaista oli sitten palata takaisin museon katon alle? Mukavaahan se totta kai oli. Tällä kertaa töiden aloittaminen ei jännittänyt sitten pätkääkään, kun tiesi millainen työpaikka on luvassa ja millaisia ihmisiä vastassa. Vanhojen tuttujen naamojen lisäksi kohtasin myös uusia tuttavuuksia, mutta muuten museossa ei ole hurjasti muutoksia tapahtunut kahden vuoden aikana. Paikat näyttivät ja tuntuivat tutuilta ja turvallisilta, ja kaikki muistui mieleen varsin kivuttomasti. Vauhtiin oli helppo hypätä mukaan, kun ei tarvinnut uuteen paikkaan sopeutua tai turhaan aristella.
Viimeksi täällä ollessani oli rakenteilla iso Kiina-näyttely, jolloin kaikennäköistä hommaa oli kyllä riittämiin, oli se sitten maalausta tai infopisteellä nökötystä. Tänä vuonna näyttely oli jo valmiissa kunnossa tänne saapuessani, joten monet sen kesän hommista tippuivat työlistalta pois. Samojakin hommia kyllä riittää tänä vuonna kuin silloin viimeksikin (siivota voi lähes aina), mutta tämän kesän uutuuksia ovat valvonta Nikolai I -näyttelytiloissa, sekä arkistointi. Meininki on kuitenkin pysynyt tänäkin vuonna mukavan leppoisana ja ihmiset ovat ihan yhtä mukavia kuin muistinkin. Taisteluparina tänä vuonna olikin toinen ahkera kesätyöläinen, Mira, jonka kanssa hommien teko on sujunut mukavan nopsaan ja aina välillä hölmöille asioille naureskellen.
Vaikka päivät aina toisinaan tuntuivat pitkiltä, on kuukausi vierähtänyt lähes valonnopeudella. Tätä tekstiä naputtelen työsarkani viimeisenä päivänä ja tuntuu, että vastahan minä tänne töihin tulin. Toinen samanlainen kuukausi sujuisi varmasti ihan yhtä nopsaan, ja mielellänihän minä tänne töihin jäisinkin. Aika on kuitenkin siirtyä sivuun ja päästää uudet työläiset ahkeroimaan ja museoelämään tutustumaan.
Nyt on sitten aika toivottaa kaikille hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!
Kesätyöläinen Hanna-Mari
No millaista oli sitten palata takaisin museon katon alle? Mukavaahan se totta kai oli. Tällä kertaa töiden aloittaminen ei jännittänyt sitten pätkääkään, kun tiesi millainen työpaikka on luvassa ja millaisia ihmisiä vastassa. Vanhojen tuttujen naamojen lisäksi kohtasin myös uusia tuttavuuksia, mutta muuten museossa ei ole hurjasti muutoksia tapahtunut kahden vuoden aikana. Paikat näyttivät ja tuntuivat tutuilta ja turvallisilta, ja kaikki muistui mieleen varsin kivuttomasti. Vauhtiin oli helppo hypätä mukaan, kun ei tarvinnut uuteen paikkaan sopeutua tai turhaan aristella.
Viimeksi täällä ollessani oli rakenteilla iso Kiina-näyttely, jolloin kaikennäköistä hommaa oli kyllä riittämiin, oli se sitten maalausta tai infopisteellä nökötystä. Tänä vuonna näyttely oli jo valmiissa kunnossa tänne saapuessani, joten monet sen kesän hommista tippuivat työlistalta pois. Samojakin hommia kyllä riittää tänä vuonna kuin silloin viimeksikin (siivota voi lähes aina), mutta tämän kesän uutuuksia ovat valvonta Nikolai I -näyttelytiloissa, sekä arkistointi. Meininki on kuitenkin pysynyt tänäkin vuonna mukavan leppoisana ja ihmiset ovat ihan yhtä mukavia kuin muistinkin. Taisteluparina tänä vuonna olikin toinen ahkera kesätyöläinen, Mira, jonka kanssa hommien teko on sujunut mukavan nopsaan ja aina välillä hölmöille asioille naureskellen.
Vaikka päivät aina toisinaan tuntuivat pitkiltä, on kuukausi vierähtänyt lähes valonnopeudella. Tätä tekstiä naputtelen työsarkani viimeisenä päivänä ja tuntuu, että vastahan minä tänne töihin tulin. Toinen samanlainen kuukausi sujuisi varmasti ihan yhtä nopsaan, ja mielellänihän minä tänne töihin jäisinkin. Aika on kuitenkin siirtyä sivuun ja päästää uudet työläiset ahkeroimaan ja museoelämään tutustumaan.
Nyt on sitten aika toivottaa kaikille hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!
Kesätyöläinen Hanna-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti