Taidemuseolla pyörii pitkin vuotta vaihteleva määrä työharjoittelijoita eri aloilta. Uuden tullessa taloon on vakituisella henkilökunnalla aina vähän jännät paikat: mitä kyseinen ihminen osaa ja voi tehdä, kuinka paljon ohjausta tarvitaan ja minkälaisia työtehtäviä keksitään, jotta niiden hoitamisesta hyötyisi sekä harjoittelija että museo.
Itse asiassa jaksan edelleen äimistyä siitä, miten erilaista osaamista harjoitteluun tulevilla nuorilla voikaan olla – ja myös siitä, miten paljon tekemistä jokaiselle loppujen lopuksi talosta löytyy.
Menneenä keväänä ja alkukesästä meillä on ollut paikalla esimerkiksi Maiju, joka sisustajan ammattitaidolla korjasi kokoelmahuoneiden huonompikuntoisia huonekaluja ja puhalsi niihin ihan uudenlaista eloa.
Maiju asentamassa Irene Turusen lahjoitussohvaan uusia satulavöitä huhtikuussa. |
Maijun jälkeen taloon tuli restaurointia opiskeleva Emilia. Kun huonekalut oli jo kerran ehditty laittaa kuntoon, Emilia tarttui muihin projekteihin ja kunnosti muun muassa vuosien varrella erilaisissa tilaisuuksissa kolhuja saaneet juhlasalin seinät ja lattialistat!
Toki osaamista löytyisi talon sisältäkin, mutta vähemmän akuutit kunnostustehtävät tapaavat siirtyä sinne myyttiseen hetkeen ”kun on aikaa”.
Toki osaamista löytyisi talon sisältäkin, mutta vähemmän akuutit kunnostustehtävät tapaavat siirtyä sinne myyttiseen hetkeen ”kun on aikaa”.
Onkin todella ilahduttavaa seurata, millä innolla ja taidolla - usein vauhdillakin - harjoittelijat tekevät hyvää jälkeä ja tärkeää työtä samalla kartuttaen omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan. Ehkä meillä on käynyt harjoittelijoiden kanssa hyvä tuuri, mutta palaute tapaa olla positiivista puolin ja toisin.
Emilia tasoittamassa juhasalin seiniä kesäkuussa. |
Seuraavalla taidemuseovisiitillä kehotankin tarkkailemaan museota uudesta vinkkelistä. Pienet lommot ja naarmut eivät välttämättä normaalisti tartu museokävijän silmään, mutta esimerkiksi listojen kiiltäessä tuoreen maalikerroksen myötä, juhlasali on ilmeeltään taas vähän arvokkaampi.
Täältä suunnalta siis nöyrä hatunnosto Maijun, Emilian ja muiden harjoittelijoiden työpanokselle. Vaikka yleisö ei ehtisi kaikkia pieniä yksityiskohtia museovierailulla bongatakaan, henkilökunta huomaa muutokset satavarmasti.
Kesäterveisin
Hanna-Maija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti