Taidemuseon vuoden avaa Lauri Laineen näyttely Maalauksia valosta ja tilasta. Kun seurasin näyttelyhuoneiden muuntumista Lohikäärmeen vuosi -näyttelyn värisinfoniasta valon ja muodon maailmaan ei nimi olisi voinut tuntua osuvammalta. Tässä siis sen kunniaksi pieni kuvasarja näyttelyn rakentumisesta, kuvia valosta ja tilasta.
1. Lohikäärmeen vuosi -näyttelyssä jokainen näyttelyhuone oli maalattu eri värillä. Esineitä ja vitriineitä oli tilassa runsaasti.
2. Näyttelyhuoneet tyhjennettiin, jonka jälkeen ne maalattiin valkoisiksi. Ensimmäisen kuvan etualalla häämöttävä penkki kavereineen on saanut jälleen tutun harmaan sävyn.
3. Runollinen näkymä: maalauksen jäljiltä yksinäiset A-tikkaat ovat jääneet nauttimaan spottivalosta. Vasemmassa reunassa oleva ripustussuunnitelma näyttää, minne näyttelyyn tulevat teokset on suunniteltu asetettavaksi.
4. Laineen teokset saapuivat kuljetuksessa tammikuun alussa ja ne purettiin näyttelyhuoneisiin oikeille paikoilleen.
5. Isoin laatikko saapui Kiasmasta. Huomauttaisin, että näyttelymestari Jaana on pitkä nainen, joten melko vaikuttavan kokoinen lähetys on kyseessä.
6. Tässä kuvatodiste edellisestä niille, jotka eivät vielä uskoneet. Ei käy laatikon kanssa pelleileminen. Itse pysyttelin siitä viisaasti etäämpänä.
7. Ripustus on jo täydessä käynnissä. Vähemmän organisoitu apupöytä rullaa ripustajien matkassa huoneesta toiseen.
8. Kun kaikki työt on saatu ripustettua, Tuija kiinnittää vielä teoslaput paikoilleen.
9. Kohdevaloja vaille valmista.
10. Lamputkin ovat paikoillaan, joten pystytys on valmis. Seuraava etappi on tiedotustilaisuus, jossa taiteilija itse pääsee kertomaan tiedotusvälineille ja oppaille töistään.
1. Lohikäärmeen vuosi -näyttelyssä jokainen näyttelyhuone oli maalattu eri värillä. Esineitä ja vitriineitä oli tilassa runsaasti.
Kuva: Jonna Turunen |
2. Näyttelyhuoneet tyhjennettiin, jonka jälkeen ne maalattiin valkoisiksi. Ensimmäisen kuvan etualalla häämöttävä penkki kavereineen on saanut jälleen tutun harmaan sävyn.
3. Runollinen näkymä: maalauksen jäljiltä yksinäiset A-tikkaat ovat jääneet nauttimaan spottivalosta. Vasemmassa reunassa oleva ripustussuunnitelma näyttää, minne näyttelyyn tulevat teokset on suunniteltu asetettavaksi.
4. Laineen teokset saapuivat kuljetuksessa tammikuun alussa ja ne purettiin näyttelyhuoneisiin oikeille paikoilleen.
5. Isoin laatikko saapui Kiasmasta. Huomauttaisin, että näyttelymestari Jaana on pitkä nainen, joten melko vaikuttavan kokoinen lähetys on kyseessä.
6. Tässä kuvatodiste edellisestä niille, jotka eivät vielä uskoneet. Ei käy laatikon kanssa pelleileminen. Itse pysyttelin siitä viisaasti etäämpänä.
7. Ripustus on jo täydessä käynnissä. Vähemmän organisoitu apupöytä rullaa ripustajien matkassa huoneesta toiseen.
8. Kun kaikki työt on saatu ripustettua, Tuija kiinnittää vielä teoslaput paikoilleen.
9. Kohdevaloja vaille valmista.
10. Lamputkin ovat paikoillaan, joten pystytys on valmis. Seuraava etappi on tiedotustilaisuus, jossa taiteilija itse pääsee kertomaan tiedotusvälineille ja oppaille töistään.
Hanna-Maija
ps. Lauri Laine suostui jututettavakseni ripustuksen yhteydessä, haastattelu ilmaantuu tänne blogin puolelle piakkoin. Pysykäähän kanavalla!
Huh, kuinka näyttelytilan ilme muuttuukaan värejä muuttamalla!? Tykkäsin äärettömän paljon noista Lohikäärmeen vuosi -näyttelyn seinistä,mutta täytyy sanoa että nämä uudet teokset toimivat puhtailla seinillä paremmin.
VastaaPoistaHienoa,jään odottamaan Laineen haastattelua! :)
Ps. Onko teillä kävijämäärätilastoja tuosta Lohikäärmeen vuosi -näyttelystä? Toivottavasti kävi paljon vieraita ihastelemassa kokonaisuutta!
Laskin kävijät muutama viikko sitten ja tarkaksi määräksi muodostui 12 303! 10 000 meni rikki silloin varsinaisena näyttelyaikana, mutta pari tuhatta lisäkävijää todistivat, että jatkoajalle oli tilausta.
VastaaPoistaJa tiedoksi vielä, että jos joku sattui kuitenkin jatkoajaltakin myöhästymään, niin otos näyttelykokonaisuudesta on esillä museon kolmannessa kerroksessa.
Hanna-Maija